Lisää työjuttuja

Ruma työpuku

Tänään oli ihan mukava työpäivä! Meillä oli urologiaa, ja urologi, paikallinen eläkeikäinen mies, oli todella mukava ja kohtelias. Kaikki kuulemma tykkää siitä ja yks hoitaja halasikin sitä, kun se tuli saliin =) Mäkin sitten sain mennä puikkoihin pitkästä aikaan, kystoskopiaan ja vasektomiaan, jee ;-) Vasektomiat (miehen sterilisaatio) tehtiin nukutuksessa, Suomessa yleensä paikallispuudutuksessa!

Vaikeaa on se miten likaista kaikki on ja miten huolettomasti kaikki tehdään. Jynssäsin imun tänään, sen nappulat oli niin ällöt, ettei niihin tehnyt mieli koskettaa. Olen nähnyt parin hoitajan pyyhkivän anestesiapiuhoja leikkausten välillä, mutta en ole varma tekeekö sitä kukaan jos ei salissa satu olemaan semmoista hoitajaa joka tekee sen itse. Mä olenkin sitten tässä kaksi päivää jynssännyt niitä piuhoja…

Ja kaikki on niin vanhaa, vanhaa, vanhaa, ja käyttäjäepäystävällistä! Pitäisi pitää tuplahanskoja, mutta ei ole alushanskoja, kuten indikaattorihanskat (täällä vain tavalliset Biogel hanskat käytössä). No, sain vuonna 1999 Englannissa leikkausosaston tilaamaan Biogel indikaattoreita kun olin ortopediassa töissä, ehkä onnistuu täälläkin ;-)

Saarella on toistaiseksi vain tämä yksi urologi, joka jää pian eläkkeelle. Hän on siis mukava, mutta vanhoillinen. Hän ei käytä kameraa tähystyksissä, vaan katsoo suoraan skoopista sisään. TURPissa hänellä on vain muovi essu ja hanskat päällä! Täällä ei ole hienoa pussipeittelysysteemiä jossa on ”siivilä” jonne lastut tippuu eikä vesi mene pussista imuun vaan valuu lattialle, ja urologin jaloille… Kun Suomessa, jossa olin töissä, hoitajaa ei leikkauksen aikana edes tarvita, täällä hoitajan aika menee Elliksin evakuaattorin täyttämiseen ja tyhjentämiseen, kun urologi sillä koko ajan tyhjentää rakkoa. Siivilällä sitten siivilöidään lastut. Olin juuri Suomessa oppinut tykkäämään urologiasta, kun se oli niin siistiä siellä, nyt se on taas niin ällöä. Onneksi urologi on sentään ihana!

Ärsyttävää oli myöskin semmoinen pieni asia ettei huuhteluletku ollut kaksiosainen ”Y” mallinen, vaan aina piti sitä samaa letkua työntää uuteen pussiin. Eikä siinä ollut myöskään hoitajalle sulkijaa.

Kun käytiin urologian vastuuhenkilön kanssa läpi uron kärryn kamoja, löyty sieltä kertakäyttöisiä laajentimia, jotka oli mennyt vanhaksi vuosina 2002-2007!!!

Potilas makaa kokopitkän ”telttakangas” (canvas) alustan päällä, kun hän tulee sängyllä saliin. Alustan alla on vielä lakana. Alusta otetaan potilaan alta, pyytämällä potilas ensin istumaan sängyssä, rullataan kangas alas, potilas käy makuulle, nostaa takapuolta ja kangas vedetään pois. En oikein ymmärrä miksi sen täytyy olla valmiiksi siellä potilaan alla… Se on siis se siirtolakana, jonka avulla potilas siirretään leikkauspöydältä sänkyyn, siirtolevyä apuna käyttäen.

En tiedä mainitsinko jo aikaisemmin ettei meillä ole pukukaappeja. Tai niitä on, mutta avaimia on kuulemma kadonnut eikä ne saa millään ketään avaamaan niitä jne, joten meitä on vaika kuinka monta ilman pukukaappia. Ja pukuhuone on muutenkin aihan minimaalinen. Onneksi on sentään monta eri työvuoroa, joten kaikki ei ole siellä samaan aikaan... Työvuorot on muuten: 7.30-15.30, 8-16, 12-20 ja 15.15-23.15 (putkeen ma-pe, joka yö päivystys).

Positiivisiakin asioita töissä on, tässä joitain, lisää sitten kun muistan. Meidän ei tarvitse kerätä kamoja leikkauksiin! Välinehuoltajat kerää edellisenä päivänä kärryihin, me käydään ne vaan sitten läpi ja lisätään langat, puudutteet ym. Tunnin ruokataukokin on ihan kiva, vaan eipä siitä kylläkään makseta palkkaa. 15 min aamutauko on palkallinen. Hommat vaikuttavat aika helpoilta, eikä niitä ole kauheasti päivässä per sali, paitsi endoskopia-salissa, jossa tehdään n 12-14 gastro/kolonoskopiaa päivässä, ja usein ovat valmiita jo klo 14-15 aikaan! Viikonlopputöitä on kaksi viikonloppua seitsemästä (muistaakseni), mutta kumpanakin viikonloppuna vain yksi päivä työtä ja saman yön päivystys.