Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tänään on tasan vuosi siitä kun tapasin mun ihanan siskontytön ensimmäistä kertaa. Tyttö oli silloin seitsemän viikkoa vanha! Olin edellisenä päivänä tullut lomalle Saudeista, ja mun veli, joka myös työskentelee ulkomailla, oli myös käymässä Suomessa. Me oltiin Suomessa samaan aikaan vain yksi kokonainen päivä, lauantai 6.12. Silloin me sitten vietettiin ” joulua”, mummikin oli kylässä, ja meillä oli kinkut ja laatikot, ja vain kuusi puuttui =)



Nyt viikonloppuna en ole kauheasti puuhannut mitään. Olen vähän jo pakkaillut, mutta pääasiassa vain lukenut kirjoja. Mähän toin mukana Stieg Larssonin ”Millennium” trilogian, ja kun lähtöpäätös tuli, en ollut vielä aloittanut yhtäkään kirjoista! Luin ensin loppuun kirjan jota olin lukemassa (Dr Quanta A Ahmed: In the Land of Invisible Women: A Female Doctor's Journey in the Saudi Kingdom
) ja sitten siirryin Millennium-sarjan pariin.

Ensimmäinen kirja, ”Män som hatar kvinnor”, oli aika hyvä, kesti kyllä jonkin aikaa ennen kuin jaksoi keskittyä ihan 100% kun hahmoja oli niin monia ja oli vaikea välillä muistaa kuka nyt oli kuka. Mutta toinen kirja, ”Flickan som lekte med elden”, on todella hyvä ja mukaansatempaava, olen lukenut jo lähes koko kirjan kolmessa päivässä! Toivottavasti kolmas kirja, ”Luftslottet som sprängdes”, on yhtä hyvä.



Ensimmäisen kirjan lukemista hidasti myös se, että katsoin samoihin aikoihin DVDltä ”Tahdon Asia” tv-sarjaa. En ole mikään suomalaisten tv-sarjojen fani, mutta tuo on kyllä ihan huippu-hauska sarja, suosittelen!

Eilen illalla käytiin kaupungilla juhlimassa pitkästä aikaan. Täällä kyllä perjantai on yleinen ”biletyspäivä”, kyllä sen taas huomasi kun ei ollut ihan älyttömästi porukkaa liikkeellä. Teresa, Mike ja minä mentiin ensin Fresco'siin, viinibaariin, jossa perjantaisin on paljon porukkaa, nyt siellä oli meidän lisäksi vain pari muuta. Sieltä jatkettiin Pickled Onioniin, jossa myös syötiin, siellä oli vähän enemmän porukkaa, varsinkin klo 22 aikaan. Sitten me mentiin Opus viinibaariin, mutta eipä sielläkään ollut paljon porukkaa.

Opuksessa yksi pariskunta lähti (oltiin terassilla, eilen oli vielä klo 03 aikaan 23 astetta ulkona!) ja he jättivät puolet heidän aika kalliista kuohuviini pullosta juomatta! On varmaan mukavaa olla rikas ;-)

Sitten jatkettiin matkaa Cafe Cairoon, jossa puolenyön aikaan ei meidän lisäksi ollut kuin kourallinen valkoisia ihmisiä! Pickled Onionissa taas suurin osa oli valkoisia. Dan ja Craigkin tulivat Cairoon, heillä oli ollut osaston pikkujoulut ensin. Danilla oli uskollisesti hakulaite mukana. Dan on saaren ainoa ”Nuclear Technician” (joku isotooppi röntgen homma), ja päivystää periaatteessa aina. Hän saa kyllä elää ihan normaalisti, ja hänen tarvitsee mennä todella harvoin viikonloppuna töihin.


Dan, Mike, Teresa, Craig, minä ja joku tuntematon, joka halusi mukaan kuvaan :-)

Cairossa tulikin sitten tanssittua pari tuntia putkeen, oli ihan kiva ilta. Cairon Romanialainen naistarjoilija, jonka upeita, pitkiä silmäripsiä me aina ihaillaan ja yritetään päättää onko ne oikeat vai feikit, tuli tervehtimään. Me ollaan vissiin syöty siellä niin usein (keskiviikkona viimeksi) että hän jo tuntee meidät =)