Maitojunalla kotiinko?

Pulkkamäki? Ei, vaan ison hotellin kalkkikivinen sadeveden "puhdistaja" juomavedeksi.

Niin, mä nyt ihan vakavissani mietin että nielenkö ylpeyteni ja lähden täältä joulukuun lopussa. Ensimmäisen 3kk aikana (koeaika) saa lähteä milloin haluaa, muuten on 3kk irtisanomisaika. Saarelta en todellakaan haluaisi lähteä (vaikka maksa varmaan kiittäisi…), mutta en tiedä pystynkö/haluanko työskennellä tolla osastolla. Onneksi ei ihan vielä tarvitse päättää mitään, pari viikkoa voin vielä miettiä. Toinen vaihtoehto on tietenkin kokeilla vielä pari kuukautta, ja vain lähteä, jos edelleen tuntuu siltä ettei täällä työskentely kerta kaikkiaan onnistu. Jotkut on tehnyt sillain, mutta en oikein haluaisi lähteä niin epärehellisesti. Mutta 3kk irtisanomisaika on pitkä, jos on päättänyt lähteä!

Edelleenkään ei ole mitään ihmeellistä tapahtunut, mutta kaikki on edelleen niin epästeriiliä, sekavaa ja hankalaa. Olihan mulla Saudeissakin joku kriisi alussa, eli voihan tämä olla jotain kulttuurishokkiakin, tai koti-ikävää, mutta kyllä mulla on ihan eri fiilikset kuin silloin, ja osittain eri syistäkin.

Tänään myös Trish kertoi kuinka heidän salissa piti ottaa läpivalaisu potilaasta. Hoitajat saa tuoda laitteet saliin, mutta vain röntgen-teknikko saa ottaa kuvan. Ortopedi oli hermostunut teknikon odottamisesta ja oli käskenyt yhden hoitajan ottamaan kuvan. Hän ei ollut ensin suostunut, kuten ei myöskään anestesialääkäri, mutta lopulta hoitaja oli sitten ottanut kuvan. Kun teknikko tuli paikalle ja huomasi että kaksi kuvaa oli otettu, teki hän valituksen jollekkin. Kun osastonhoitaja oli tullut saliin ottamaan asiasta selvää oli ortopedi väittänyt ettei hän ollut käskenyt kenenkään ottaa kuvaa!!! Ihan uskomatonta!

Meillä oli myös tänään tämä maailman lapsellisin plastiikkakirurgi, joka oli onneksi hyvällä tuulella. Mutta kyllä hän silti valitti jokaisesta hitsin asiasta. Ja mulle varotettiin etukäteen että mitä ja miten pitää olla sille AINA valmiina jne, muuten se vetä hirveät pultit. Aah, sitä päivää kun ei enää tarvitse työskennellä kirurgien kanssa ;-)

Täällä on ilmat ruvennut pikkuhiljaa viilenemään. Päivisin on vain n 20c ja aika tuulista. Lähes päivittäin myös sataa jonkin verran. Viime yönä en kuullut pikkusten puusammakoiden sirkutusta, ehkä ne ei sirkuttele näin ”viileällä” ilmalla.
Perjantaina meidän piti mennä suositun ravintolan ”Happy Hour” kauden päättäjäisiin. Ravintola sijaitsee 5-tähden hotellissa lahden toisella puolella, ja happy hour vietetään ravintolan terassilla. Koska perjantaina myrskysi aika lailla oli tilaisuus peruttu. Me sitten mentiin pariin muuhun paikkaan, mutta oli aika tylsää ja mä olin tosi väsynyt, joten olin kotona jo puolen yön aikaan.



Lauantaina käytiin taas lautalla Dockyardilla, lounaalla ja vähän kiertelemässä. Aurinko paisto, mutta tuuli edelleen jonkin verran ja neule oli pidettävä päällä, ensimmäistä kertaa päiväsaikaan! Käytiin myös Rommi kakku tehtaalla, maistamassa rommikakkuja. Oli mm banaanin, kahvin ja kookoksen makusia, mutta mun lemppari oli ihan peruskakku. Rommikakut on maustettu paikallisella Goslingin Black Seal rommilla. Rommi, jota on valmistettu vuodesta 1863, on saanut nimensä, "Musta Sinetti", koska ensimmäisen maailmansodan jälkeen rommi myytiin Brittiläisten uupseerien käytetyistä shamppanjapulloista, ja korkki sinetöitiin mustalla sinettivahalla. Rommi on pohjana kahdelle Bermudalaiselle drinkille, Rum Swizzle ja Dark n' Stormy, sekä sillä maustetaan myös paikallinen kalakeitto.


Rommikakku

Illalla oli pääkadulla, eli Front Streetillä, katujuhlat, vaikka ne oli kyllä itse asiassa parkkipaikalla. Juhlat oli siis Rugby-kilpailun tervetuliaisjuhlat. Drinkit oli halpoja, $5 kappale, eli n €3,50 (yleensä, happy houria lukuun ottamatta, $7-10. Vaikka ruoka on Suomea kalliimpaa, on alkoholi useimmissa ravintoloissa Suomea halvempaa), ja DJ soitti todella hyvää musiikkia! Trish löysikin pian Uuden Seelannin joukkueen ja juteltiin ja hengailtiin niiden kanssa jonkin aikaan. Tuuli oli laantunut ja ilta oli lämmin. Katujuhlista jatkettiin taas matkaa Pickled Onion yökerhoon pikkutunneille asti!

Eilen illalla, kun suurin osa meidän kerroksesta oli keittiössä kokkailemassa tai olohuoneessa netissä tai telkkaria katsomassa meni sulake yks kaks. Kun sitten soitettiin sairaalan huoltomiehelle, sai Craig jankuttaa sen kanssa aika kauan puhelimessa. Huoltomies sanoi ettei kenelläkään ole avainta ”sulakehuoneeseen” on, että pitäis odottaa maanantaihin. No, Craig sanoi että monella oli kokkailut kesken, ja sitä paitsi mites meidän ruoat jääkaapissa? Lopulta huoltomies tuli käymään ja sanoi että oli soittanut päivystävälle sähkömiehelle, joka tulee kotoa… Ja oli kuulemma liikaa kun mikroa ja vedenkeitintä oli käytetty samaan aikaan. Voi pyhä sylvi!!!! Saudeissa oli sama juttu, jos käytti mikroa ja leivänpaahdinta samaan aikaan sulake meni. Mutta se oli onneksi semmonen joka vaan napsautetaan takaisin.